Ranskan vallankumouksen suuri ​tapetti​suunnittelija

Tapetti​a on käytetty laajalti kodin sisätilojen kaunistamiseen. Tapetteja on lukuisia eri tyyppejä ja malleja. On mielenkiintoista tietää enemmän henkilöstä, joka on vaikuttanut moniin nykypäivän ​tapetti​mallien suunnittelijoihin. Tässä annamme lisätietoa tästä suuremmoisesta ​tapetti​suunnittelijasta, joka vaikutti Ranskan vallankumouksen aikana.

Tapetti​a on käytetty laajalti kodin sisätilojen kaunistamiseen. Tapetteja on lukuisia eri tyyppejä ja malleja. On mielenkiintoista tietää enemmän henkilöstä, joka on vaikuttanut moniin nykypäivän ​tapetti​mallien suunnittelijoihin. Tässä annamme lisätietoa tästä suuremmoisesta ​tapetti​suunnittelijasta, joka vaikutti Ranskan vallankumouksen aikana.
Ranskan vallankumouksen suuri ​tapetti​suunnittelija

Ranskan vallankumouksen suuri tapettisuunnittelija

Jean-Baptiste Réveillon on historiallinen tapettisuunnittelija Ranskan vallankumouksen ajalta. Hänen tarinansa on hyvä esimerkki itse uransa luoneesta liikemiehestä. Jean-Baptiste Réveillonin elämäkerta on tarina, joka on hyvä tuntea ja ottaa siitä opiksi.

Jean-Baptiste Réveillonin inspiroiva elämä

Jean-Baptiste Réveillon syntyi 1725 Pariisissa Ranskassa. Häntä pidetään erinomaisena esimerkkinä itse uransa luoneesta liikemiehestä. Ennen menestystään liikemiehenä tapettiteollisuudessa, hän teki töitä ompelutarvike- ja paperitavarakauppiaana. Vuonna 1753 tapetista alkoi tulla suosittu seinien sisustuskoriste porvariston keskuudessa, koska se ei ollut kovin kallista. Nähdessään tapettien tarpeen lisääntyvän Réveillon aloitti tapettien tuonnin Englannista. Seitsemän vuoden sodan aikana hän alkoi valmistaa tapettia. Hän valmisti samettipaperia, liimasi ne rulliksi ja käytti kirkkaita värejä tehdäkseen ne viehättäviksi.

Vuonna 1759 Réveillon muutti Faubourg Saint-Antoineen, ja silloin tapetin tuotanto oli täydessä vauhdissa. Yläluokka ihastui valmistettuihin tapetteihin ja tuki Réveillon-tuotteita. Hän osti myöhemmin kartanon, jonka alakerran hän muutti tapettitehtaaksi, ja asui itse ylemmissä kerroksissa.

Koska tapetin valmistus vaatii paperia raaka-aineeksi, hän avasi paperitehtaan parantaakseen paperin laatua ja sen saatavuutta. Tämän jälkeen hän avasi liikkeen Tuileries'n lähellä. Papier bleu d'Angleterre, jonka Réveillon suunnitteli, tuli niin suosituksi, että jopa kuningatar Marie Antoinette sisusti tällä tapetilla huoneistonsa. Réveillon myös teki tutkimusta tuotteidensa parantamiseksi. Hän keksi uuden tavan valmistaa veliinipaperia, ja vuonna 1783 hänelle myönnettiin oikeus käyttää Production Royale -merkkiä. Kun hän muutti perheensä kanssa Englantiin Réveillon-mellakan aikaan, hän vuokrasi tehtaansa Jacquemart et Benardille, joka jatkoivat tapetin valmistusta vuoteen 1840 saakka.

Réveillon-mellakka

Vuonna 1789 Réveillon kirjoitti esseen ekonomiasta ja maan taloudellisesta tilanteesta. Hän sanoi: "Koska leipä oli kansantaloutemme perusta, sen jakelu pitäisi vapauttaa, mikä mahdollistaisi hintojen alenemisen. Tämä puolestaan laskisi palkkakustannuksia, tuotantokustannuksia ja vilkastuttaisi kulutusta". Tätä hänen esseetään monet tulkitsivat kuitenkin väärin. Aivan kuten kaikissa huhuissa, tarinaan lisättiin uusia asioita ja poistettiin toisia, joten se sai aivan erilaisen merkityksen. Pariisin työntekijät olivat niin vihaisia Réveillonille, että he kokoontuivat kaupunkiin marssimaan ja protestoimaan. Nämä kehittyivät mellakoiksi ja väkijoukot marssivat Réveillonin kartanoon ja yrittivät tuhota hänen kotinsa ja tehtaansa. Mellakoiden seuraksena kuoli ja vahingoittui noin 25 ihmistä ja omaisuutta tuhottiin.

Näin tapahtuu vahvistamattomissa kannanotoissa. Réveillonin kannanotto koski yksinkertaisesti leivän hintaa eikä palkkoja. Kuitenkin se annettiin väärässä yhteydessä, ja siitä sai sen käsityksen, että Réveillon valitti palkkatasosta. Talvi 1789 oli erittäin vaikea Pariisin työväenluokalle. Heikko sato oli pakottanut nostamaan leivän hintaa, mikä oli yksinkertaisesti tarjonnan ja kysynnän laki. Ihmisten palkat riittivät juuri ja juuri päivittäisen leivän ostamiseen.

Ranskalaiset vartijat hajottivat mellakat, jotta ne eivät leviäisi suuremmalle alueelle.